Miten tämä liittyy minuun?
Suomen kielen ja kirjallisuuden kehitykseen on olennaisesti vaikuttanut reformaatio, jonka oppien mukaan kaikilla tuli olla mahdollisuus lukea Raamattua omalla äidinkielellään. Mikael Agricolan kääntämä Uusi testamentti ilmestyi vuonna 1548. Agricola kirjoitti aiemmin kirjoittamatonta puhuttua kieltä, keksi uusia sanoja ja laati Aapisen, joka on ensimmäinen suomen kielellä painettu teos.
Kieli muuttuu
Kieli muuttuu ja raamatuntutkimus etenee. 2020-luvun suomalaisille ole enää täysin selvää miten Uuden testamentin sisältämiä yksityiskohtia tulisi tulkita. Suomen Pipliaseura on kääntänyt Uuden testamentin kreikankielisestä alkutekstistä suomeksi. Uusi käännös, UT2020 ottaa huomioon parikymppisten kielentajun sekä mobiilin käyttöympäristön.
Raamatunkäännöstyön yhteydessä vähemmistökielelle on usein luotu kirjakieli ensimmäistä kertaa. Käännöstyötä seuraa usein lukutaitotyö.
UNESCO:n raportista vuodelta 2017 käy ilmi, että yli puolet eli 617 miljoonaa maailman lapsista ja nuorista ei opi kunnolla lukemaan ja laskemaan. Erityisesti tilanne on huono Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa ilman lukemisen perustaitoja jää liki 90 % lapsista ja nuorista.
Tämän vuoksi Pipliaseurojen lukuataito-opetuksen tavoite on opetus viidessä Afrikan maassa ja 13 kielellä. Pipliaseuran Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelmassa jo 8 000 naista on päässyt kouluun opiskelemaan lukemista omalla kielellään.
On merkille pantavaa, että Afrikassa matalan- ja keskitulon maissa yli 80 % lapsista ei käy koulua kielellä, jota he parhaiten puhuvat ja ymmärtävät.
klikkaa ja lue
Suomessa yhden oppilaan peruskoulu maksaa noin
6500 € vuodessa. Kulut katetaan verorahoista, mutta mitä jos lukemaan oppiminen olisi vanhempien tulotasosta kiinni?